Take it easy!

Ollaan oltu nyt reissussa viikko ja tuntuu etta ollaan nahty jo niin paljon! Ei edes osaa ajatella mita kaikkea tullaan nakemaan.

Gileilla ollaan ja pysytaan, varmaan viikko taalla viela vierahtaa helposti. Ainakin. Taa on upein paikka missa ollaan koskaan kayty. Vaikka onhan taalla turisteja vahan liiaksi, mutta jos haluaa olla rauhassa niin semmosia rantoja ja paikkoja on paljon. Ja naa paikalliset ihmiset jotka asuu taalla, on ihania. Niin ystavallisia, aina jaksaa tervehtia ja hymyilla. Elamantapa on ihan erilainen ku Suomessa. Paikalliset on kiinnostuneita meista ja Suomesta, seka jokainen kysyy samat kysymykset; mita kuuluu, mista ollaan, minne ollaan menossa, missa on yopaikka, tykataanko olla taalla, mista kuulitte tasta paikasta jne. Paivittain myos meille tulee ohjeita; take it easy, relax, slowly-slowly, no stress.

Ollaan yritetty omaksua tata elamantyylia, eli ei tiedeta viikonpaivaa tai kellonaikaa. On vaan "ennen ja jalkeen auringonlaskun". Me ollaan yritetty elaa hetkessa eika oo tarvinnu suunnitella menemisia tai tekemisia. Rannallakin ollaan oltu vaan muutamia tunteja, eika edes joka paiva koska taalla on niin paljon muutakin. Tehaan aina sita milta tuntuu koska tiietaan etta meilla ei ole muutakuin aikaa. Tana aamuna oltiin suunniteltu etta lahdetaan rannalle. Toisin kuitenkin kavi, kun majapaikkamme pojut tuli neljaks tunniks istuun meian terassille ja juteltiin niita naita. Se tuntui tarkeammalta ja opittiinkin paljon lisaa kielta ja kulttuuria. Taalla ei kiiretta tunneta.

Parhaimpia hetkia tahan asti onkin ollu ajanvietto paikallisten kanssa. Ollaan opittu niilta paljon ja vakisinkin tulee mietittya kuinka hyvaosaisia ollaan, kun voidaan nain matkustella. Naa ei paase taalta oikein mihinkaan, korkeintaan tohon lahisaarelle. Kaikki tekee toita aamusta iltaan, mutta ei rikastumismielessa vaan elattaakseen itsensa ja perheensa. Kuukausipalkka on keskimaarin alle 100 euroa kuussa. Mutta silti, taalla ihmiset nayttaa ja onkin paljon onnellisempia kuin Suomessa.