Suomi!

Ja niin me pölahdettiin keskiviikko-iltana Helsinkiin. Pakkasta oli vaan kymmenisen astetta, mutta tuntu niinku etelänavalle ois heitetty. Viimepäivät on menny ihmetellessä ja taitaa mennä vielä muutama päivä eteenpäin. 

Miltä se tuntuukaan nukkua omassa parhaassa sängyssä, mennä jääkaapille, pestä pyykkiä... 

 Pientä eronikävää meillä on keskenämme jo esiintyny, mut eiköhän siitäkin selvitä.  

Mukava olla kotona, vaikka mielummin vaihtais miinuksen tilalle +30...

Viimeinkin! 11 tunnin lento takana, matka tuntu ennätyspitkältä.

Nää kaverit oli saanu ajokortit reissun aikana ja kyytipalvelu toimi moitteettomasti.

Vaadittiin Arttukin vastaanottokomiteaan.

Bangkok

Terveisia suurkaupungin sykkeesta! Otettiin eilen illalla Ranongista yobussi tanne. Matka kesti jotain yheksan tuntia ja meininki oli ku lentokoneessa, viltit ja tyynyt ja pikkuevaat, aika meni tosi nopeesti ja helposti nukkuessa. Onneks saatiin vanha Bangkokin kavija Sike mukaan niin ei oo tarvinnu turhia ressailla ku yopaikkakin oli tiedossa valmiiks.

Polahdettiin viiden jalkeen aamulla kaupunkiin ja otettiin taksi Boss Mansion HOTELLILLE, aika paallikko paikka! On lammin suihku, ilmastointi, sohva, jaakaappi, parveke pilvenpiirtajamaisemilla (9 kerros), erittain hyva (suomen mittapuissa normaali) sanky. Aivan taydellista, niin nautinnolliset olosuhteet viettaa pari viimesta paivaa!

Tanaan tietenki junalla keskustaan ja taalla sita ihmetellaan kaupungin menoa. Huomenna jotain samankaltaista tiedossa ja keskiviikkoaamuna yritetaan loytaa ajoissa kentalle, taalta tullaan Suomi!

Burman viisumireissu

Pitaa kertoo eraasta tapauksesta, joka tapahtui jouluaattoaamuna. Paras jouluyllatys ikina. Satuttiin kattoo passeja ihan huvikseen ja ilmeni etta meijan viisumi onkin voimassa vaan kaks kuukautta kolmen sijaan, 9.1 asti. Hetken aikaa oltiin vahan ihmeissamme etta miten tassa nyt nain paasi kaymaan ku kaikki piti olla niin tarkasti ja loppuun asti suunniteltua. Lennon vaihtaminen ei ollu mahdollista ja sakkojen maksaminen ei tullu kysymykseen maastakarkotuksen pelossa, joten ainoa vaihtoehto oli rajan takana kaynti.

Onneksi saimme seuraksemme suomalaisen Aleksin, joka oli useemman kerran kaynyt kyseisella leimareissulla Myanmarin puolella. 5.1 lahdettiin heti aamusta visarun matkalle. Ranongissa leimattiin itsemme pois Thaimaan puolelta ja otettiin pitkahantavene naapurimaahan, puolen tunnin paasta oltiin jo ulkomailla ja kaytiin koomisimmassa passintarkastuksessa ikina. Thaimaan puolella uudelleen leimaus. Homma oli hoidettu alle parissa tunnissa ja oli varsin vaivaton. Heratti hirveesti koomisia ajatuksia seurata sita touhua. Se on monen Thaimaan turistin kahden viikon valein tehtava rutiini.

Nyt on lomaa enaa reilun viikon verran jaljella ja joudutaan myontamaan etta Suomeen on mukava palata ja jopa ihan odotetaan sita. Jannityksen tunteitakin on esiintynyt, vahan niinkuin reisuun lahdossakin.

Joulun ja uuden vuoden aikaa

KOH PHAYAM

Auringonlaskun aikaan.

 Palm Beach Bungalows, meijan mokki nakyy kuvan keskella metsassa.

Alakerran ravintola, josta saa maailman parasta thairuokaa.

 Open air eli etuseinaton majamme. Huomatkaa joulusomistus.

Nakyma merelle pain

Joulubuffetti notkui erilaisia mita herkullisempia thairuokia, sortteja yli kymmenen. Tonttulakit tietenki paassa. Ruun jalkeen lahdettiin rannalle kavelylle. Oli melkein taysikuu ja istahdettiin hiekalle laulamaan duona tutuimmat joulusavelet.

Olihan meilla tunnelmallinen aattoilta. Sytytettiin 10 tuikkua ja pari kynttilaa, kuunneltiin joululauluja puhelimesta akku tyhjaks seka pelattin laivanupotusta ja hirsipuuta niinkuin jouluun kuuluu.

Joulupaivan aamu valkeni aurinkoisena ja kirkkaana, joten meilla oli rantapaiva. Illalla kaytiin toteuttamassa joululahjahieronnat.

KOH CHANG

27.12 lahdettiin viereiselle saarelle kymmeneksi paivaksi. Paikka osottautui viela rauhalisemmaksi kuin Phayam. Majapaikka loytyi pienelta rannalta. Koko saarelta ei loytynyt kuin yksi kauppa ja muutenkin turistipalvelut olivat vahaisia. Internettia ei kaytannossa ollut, kannykoihin ei saanu kenttaa ja sahkoakin oli vain muutaman tunnin illalla. Aika siunattiin siis riippumattoilulle ja uimiselle.

Meijan ranta. Kukkulan takana on saaren paaranta joka on monta kilometria pitka. Vesi nousi valilla lentopalloverkolle asti.

Bungalowi ei ollut viihtyisimmasta paasta isoine hamahakkeineen.

Terassilla oli kuitenkin ensimmaista kertaa tilaa kahdelle riippumatolle. Aamusta iltaan taydessa kaytossa.

Uuden vuoden aattona rannalla oli lentopallo ja jalkapalloturnaukset. Olimme tietenkin kannustamassa oman majapaikkamme joukkueita. Uusi vuosi vaihtui iloisissa tunnelmissa rakettien ja onnenpallojen kera.

Hyvaa Joulua!

Aurinkoiset jouluterveiset Thaimaan tontuilta!

Rauhallista Joulun aikaa kaikille!

Koh Phayam

Tassa pikaiset kuulumiset meilta. Lahdimme Ao Nangista Khao Lakiin pain ja pysahdyimme Phang Nga nimiseen pieneen kaupunkiin pariksi yoksi. Turisteja ei nakyny ja kulutimme aikaamme lahinna hotellihuoneessa ilmastoinnista nauttien, se oli niin luksusta meille.

Khao Lakiin lahdimme intoa puhkuen ja odotukset oli aika korkealla. Paadyimme eraaseen bungalowiin ja ajateltiin etta jos ollaan reilu viikko taalla niin pitaa ettia kivempi ku se sattu olemaan ison tien varressa ja aika levoton. Kavelimme samaisena paivana kilometritolkulla loytaaksemme viihtyisan ja ennen kaikkea edullisen majapaikan, onnistumatta. Illan paalle kavimme viela tsunamimuseossa, veti aika hiljaseks. Seuraavana paivana otettiin taksi rannan toiseen paahan White sand beachille ja vietimme siella paivan. Turisteja ja erityisesti myos suomalaisia alko olla meijan makuun liikaa. Khao Lak tuntu muutenkin olevan enemman elakelaisten ja lapsiperheiden suosiossa, joten paatimme etta lahdetaan jo kahden yon jalkeen Phayamille joulun viettoon. Penangissa ollessamme eras puolalainen mies suositteli meille tata kyseista saarta ja kehui sen hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Ollaankin odotettu kyseista saarta ehka puolitoista kuukautta.

Eilen aamulla sitten herattiin kuuden jalkeen ja mentiin kadun varteen seisomaan. Meille sanottiin etta bongatkaa sininen bussi missa lukee Ranong ja huitokaa, pysakki on juuri siina kohtaa missa paatatte sen olevan. Melkein hurautti linkka ohi mutta paikallisen avustuksella paastiin kyytiin. Vajaa 200km matkaan meni aikaa nelisen tuntia. Lippuja tarkasti kolme eri tyyppia ja jossain kohtaa auto tien sivuun ja eras armeijapukuinen mies tarkisti kaikkien paikallisten matkustajien passit ja yks sai kaskyn poistua kyydista. Ei tiedeta miks.

Paastiin lautalla tanne saarelle ja ensivaikutelma oli jotenkin harmaa. Satoi vetta ja taksikuskit ja bungalowihuutelijat piiritti meijat asioillaan ja mentiin vaihteeks ihan sekasin siina myllakassa. Joku epamaaraisen oloinen pappa tuli ehdottamaan majoitusta eraan rannan aivan paassa, vuoren rinteella. Ei oikee oltu varmoja mutta kun eras suomalainen mies tuli ylipuhumaan etta menkaa nyt edes kattoo niin mentiin sitten. Meitahan ei oo helppo ylipuhua.

Loydettiin kuitenkin majapaikka joka tayttaa kaikki toiveet ja nekin joita ei olla osattu edes toivoa. Bambumajamme sijaitsee n. 20m korkeudessa merenpinnasta ja siita puuttuu merelle pain oleva seina, sen tilalla pari koytta ja riippumatto! Asumme siis viidakkomajassa josta on huikeet nakymat merelle. Valiseinia ei tarvita ja pontollakin istuessa nakee horisontin. Nukahdamme aaltojen kohinaan ja viidakon aaiin. Sahkoja saarella on niukasti joten illalla valaisemme tarzanmajan kynttiloilla, taydellista. Meijan paras joululahja! Uuden vuoden viettoon mennaan luultavasti mantereelle mutta siihen asti nautitaan tasta ihanasta paikasta.

Nettiin paastaan kylla mutta kuvien laitosta ei olla viela varmoja.. Pysykaa taajuuksilla!

Ao Nang

Lahtopaivan aamuna Koh Lantalla Tommin kainalossa. Se on mukava kaveri.

KCn moottoripyoran ja Oyn kanssa yhteiskuvassa.

Tom ei puhu hirveesti enkkua mutta kommunikointi sujuu kun Tommilla on thai-eng sanakirja ja meilla eng-fin dictionary.

Thaimaan kieli on helppo oppia, tassa jonkun aamun uutisia.

Sitten lahdettiin Koh Lantalta Krabille laivalla, parin tunnin matka ja kannella oli mukava matkustaa.

Krabilla on upeet maisemat.

 Railey Beach taustalla.

Tana aamuna omalla kuistilla.

Nopparat Thara Beach. 

Ollaan siis nyt taalla Ao Nangissa muistelemassa viime vuoden reissua. Eeva ja Silja ja Maarit puuttuu mutta sitakin enemman on muita turisteja, moninkertainen maara low seasoniin verrattuna. Oli niin mielenkiintoista palata ja nahda tutut paikat. Ihmisiakin tunsi kasvoilta ja pari tyyppia jopa muisti meidat, eika ihme,  kaveltiinhan kolme viikkoa viiteen naiseen tota rantakatua ees taas.